Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

HELEÄNÄ HELLUNTAINA

Siellä on heilani helluntaina; ei niitä poikia huolet paina.
Järvi on tyyni ja jäistä vapaa, nauttia voivat he monella tapaa.
Soudella, uida ja kalastaa. Löyly on illalla makoisaa,
ja saunassa myöskin Simoni kellii, aurinko mökkiläisiä hellii.



Maisemaa kauniimpaa tiedä en, kun kuikan huutoa kuuntelen
minä unelmissani kotona vain.  Sen siitä ihan itse mä sain,
kun halusin yksin helluntain olla!No, ei täällä sentään hunningolla, sillä puuhaa ja touhua riittää täällä, jos jaksaisi  aurinkoisella säällä..



Vaan kohta jo koiruli kotiin palaa. Ja toivon, etteivät yhtäkään kalaa he tullessaan kassissa kotiin tuo! Ne hauet vois jättää laiturin luo ja vilkuttaa heillekin hyvää kesää. Ja varoa talitiaisen pesää rantapöntössä lähellä veden rajaa. Voi mielikuvissa matkustajaa!


Toki tahtoisin minäkin mökille mukaan, ei sitä tuskin epäile kukaan.
Vaan joskus on ladata akkuja pakko, ja tehdä kaikesta turhasta lakko! 


Vaikka mieluista puuhailen, kirjoja luen, ja tuskin aamulla vaatteita puen vaan haahuilen yksin ja kahvia keitän, niin tässäpä ilmoille kaipuuni heitän!


Onneksi ne kohta sieltä jo tulevat kotiin....hih.









torstai 3. toukokuuta 2012

MÖKILLÄ VAPUNAATTONA

Vapun aattoaamun tunnelmia:




Mikä on tää riemun ääni oksistossa yllä pääni?
Laulut peipon, laulurastaan, koivikosta kiirii vastaan
rantapolkua kun kuljen. Lämmön tunnen, silmät suljen,
nautin kevään konsertista, kyyhkyistä ja leivosista.


Joutsenperheen vanhaa pesää katsellessa viime kesää
muistan; kolme lasta joutsenten, sitten kaksi, kunnes sen
toisenkin vei kettu kai! Pennuilleen näin ruokaa sai.
Joutsenet ei viimeistään enää laske silmistään!


Törähdys, kuin ääni torven! Joutsenpari yli korven
sulaa vettä etsien lentää yli metsien.
Kotijärvellensä palaa, eikä saavu tänne salaa;
pesän uuden rakentaa, poikueensa kasvattaa.




Monta kukkaa nousee maasta, vuokkojakin rantahaasta.
Vaikka järven peittää jää, jo rantamilta hellittää.
Aurinkoista, hieman tuulee,  jäidensoiton kenties kuulee
vasta jälkeen lähdön hetken. Oispa kruunannut se retken!


2012 anja