Miksi runoja?

Vuosien varrelta kertyneitä runosia leijuu pikkuisilla lapuilla pitkin huushollia. Iski päähäni ajatus, voisinko ne vähitellen kerätä yhteen ja samaan kansioon. Siis miks ei blogiin? Miks ei! Runo päivässä karkoittaa dementian niinkuin avantouinti flunssan. Ja saattaapa hyvässä lykyssä karkoittaa lukijatkin!

maanantai 24. helmikuuta 2014

HÖPÖNHÖPÖÄ ANONYYMILLE

Laitanpa tyrkylle "uuden runon",
kiusamielessä sen nyt punon.
Katson, vieläkö anonyymi
kädessä viuhka ja kaulassa plyymi
kommentit laittaa mun sähköpostiin.

Kommentit kaikki englanninkielen
kääntämään joudun, se tökittää mielen,
piruuttaan joku jos kiusata aikoo
ja kommentit monet päivittäin taikoo,
ei onneksi blogiini näkyviin tule.

Ihme on suuri jos ymmärtää tämän
runomitassa kiusalla esittämän
juttuni, katsotaan kehuuko vielä.
Mitenkä joku jaksaakin siellä
houkuttaa klikkaamaan blogiinsa.

En minä helposti lankaan lennä,
piraattiblogiinsa en minä ennä.
Deletän kommentit sähköpostin,
näinhän minä hänelle kostin.
Enkä aukaise jatkossakaan.

Sehän parhaiten nauraa
ken viimeksi nauraa....
Ja vahingonilo
se puhtainta on....